Omaisuuden tuhoamisesta

Jotenkin tykkäsin KLF-yhtyeen tempauksesta polttaa iso kasa rahaa. Jos minulla olisi ihan älyttömästi rahaa, niin minustakin olisi kiva polttaa rahaa. Harmi vain, että minulla ei ole edes pientä kasaa rahaa, jonka voisin polttaa.

Ensimmäiseksi tuli mieleeni, että voisin lotota ja sitten jos voittaisin lotossa, niin voisin polttaa voittamani rahat. Vähän ärsyttävän kauan vain menee siihen, että ensin menee lottoamaan ja odottelee arvontaa ja sitten ne rahat varmaan toimitetaankin vasta jonkin ajan päästä ja ne pitää hakea pankista ja sitten vasta ne pääsee polttamaan. Siinä menee niin älyttömän kauan aikaa, että mistä minä enää tiedän haluanko edes polttaa rahoja enää silloin.

Mietin että paljon näppärämpää on, että kun menen lottoamaan ja poltan sitten heti sen maksetun lottokupongin. Ei odotusta ja ihan samalla tavalla se lottokuponkikin saattaa olla miljoonien arvoinen. Varmaan saastuu luontoakin paljon vähemmän ja vähemmän siivoamista, kun polttaa vaan yhden kupongin, eikä isoa kasaa seteleitä. Toisaalta se yksi lottokuponki ei pala kovin kauaa, eikä isolla liekillä, joten sitä tuskin edes kukaan huomaa. Ihmisetkin saattavat jopa ajatella, että mitä sitten, ei se varmaan olisi kumminkaan voittanut mitään.

Tässä on kuitenkin rahan polttamiseen verrattuna se etu, että sitten voin vain mennä lottoamaan uudestaan ja polttaa uudenkin lottokupongin. Eihän se taaskaan kestä kauaa, mutta nyt paikalla voi olla eri ihmisiä ja jos vaikka on joku samakin, niin onhan se jo heti tuplasti todennäköisempää että jompikumpi niistä kupongeista olisi saattanut voittaa jättipotin. Tuota voi toistaa kaiken huipuksi niin kauan kuin rahat riittää ja omaisuuden tuhoaminen jaksaa kiinnostaa.

Pitemmän päälle tuohonkin kyllä menee varmaan aika paljon rahaa. Lisäksi vähän se menee teatraaliseksi yleisön mielistelyksi, jos yrittän vain saada mahdollisimman monet satunnaiset ihmiset järkyttymään. Eivät monet kumminkaan ole edes yhtään kiinnostuneet ja eivät minuakaan oikeastaan kauheasti edes niiden mielipiteet kiinnosta. Enemmän minua kiinnostaa se rahan tuhoamisen idea.

Sikäli on oikeastaan ihan turhaa maksaa sitä lottokuponkia, kun voisin yhtä hyvin polttaa sen täyttämäni lottokupongin edes maksamatta sitä. Minulle se täyttämäni lottokuponkikin on käytännössä ihan yhtä arvokas. Sen lottokupongin maksaminen on vain tekninen juttu, jolla ei ole juuri väliä, kun aion kuitenkin vain polttaa sen. Oikeastaan ei minun tarvitse sitä lottokuponkia edes täyttää ja polttaa. Voin vain miettiä, että voisin mennä täyttämään lottokupongin ja polttaa sen, mutta jos en jaksa edes täyttää kuponkia, niin minun kannaltanihan se on oikeastaan ihan sama asia.

Jos en jaksa odottaa lottovoiton lunastamista ja rahojen hakemista pankista polttaakseni ne, voin polttaa suoraan lottokupongin, joka vastaa rahan arvoa. Jos aion polttaa lottokupongin joka tapauksessa, niin miksi edes maksaisin sitä, kun voisin polttaa sen suoraan ja minulle se olisi silti ihan yhtä arvokas jos olisin palauttanut sen. Toisaalta, jos en edes aio palauttaa lottokuponkia, niin miksi sittten edes täyttäisin ja polttaisin sen, koska oikeastaan sen täyttämättä jättäminenkin ajaa saman asian, että en varmasti törsää miljoonapottia johonkin tylsään.

Käytännössä siis vain miettimällä lottoamisen mahdollisuutta ja päättämällä, että en lottoakaan, olen saavuttanut suunnilleen saman lopputuloksen kuin KLF kauhealla vaivalla polttamalla miljoonia jossain. Luontokin saastuu paljon vähemmän ja minulle jää aikaa johonkin muuhunkin. Ja jos se tuntui kivalta, niin voin tehdä sen tosi helposti vaikka kuinka monta kertaa uudestaan, eikä se haittaa ketään.

Huomatuksi tulemisen mahdollisuuksista

Ilmeisesti semmoinen tuntuu ihmisistä kamalalta, että ei jää mieleen. On vaikka jossain paikassa viiden ventovieraan ihmisen kanssa ja jälkikäteen kukaan muista, että kuka olit, tai että edes olit siellä paikalla.

Ei varmaan kukaan silti halua, että hän jäisi mieleen sinä tyyppinä, joka oksensi juhlissa päällensä. Kai se toivottu tilanne olisi, että kun tapaisi jonkun uuden ihmisen, niin se sanoisi että "Ai sä olet se, jolla oli kiva tukka niissä yksissä juhlissa ja hauskoja juttuja. Mun paras kaveri kertoi susta paljon."

Jos tämmöiset jutut on ihmisille tosi tärkeitä, niin on omituista kuinka vähän ihmiset tuntuvat näkevän vaivaa toivotun tilanteen saavuttamiseksi. No tukka pidetään tietysti kunnossa, mutta aika harva taitaa opetella etukäteen paljon erilaisia kivoja juttuja, joilla voi hauskuuttaa outoja ihmisiä tilaisuuden tullen. Pitäisi varmaan myös opetella tunnistamaan, että millaiset ihmiset saattaisivat pitävät minkäkinlaisia juttuja hauskoina. Jos hauska juttu liittyy vaikka päivän lehteen, niin ei se ole varmaan sellaisesta ihmisestä yhtään hauska, joka ei ikinä lue lehtiä.

Jos tähän muistamiseksi tulemiseen oikein todella panostaisi, niin voisi tehdä itselleen sellaisia toimintakaavioita, joiden mukaan etenisi. Ensin voisi kysyä, että luetko lehtiä. Jos vastaus on ei, niin sitten voisi edetä kaavion seuraavaan kohtaan ja kysyä, että katsotko televisiota.

Toisaalta voisi tehdä vain jotain suhteellisen neutraalia, millä jää mieleen ja sitten ihan erikseen yrittää luoda sen kivan vaikutelman itsestään. Voisi vaikka yllättäen laulaa vähän tai kävellä jännittävällä tavalla tai pudottaa jonkin huomiota herättävän esineen lattialle "vahingossa" ja nostaa sen suurieleisesti. "Tämä kultainen taskupeili taisikin pudota minulta, vai onko tämä jonkun teistä? Ei, kyllä tämä minun on, koska tässä lukee nimeni: Kaarlo Mäkipää."

Toisaalta voisi olla helpompaa maksaa jollekin ammattilaiselle, joka hoitaisi tällaiset asiat. Joku pr-ihminen tai vastaava. Se palkattu tyyppi voisi käydä vaikka haastattelemassa ensin kaikki paikalla olevat oudot ihmiset, kertoa sinusta kivoja juttuja ja sitten sinä voisit mennä esittäytymään niille.

Sitä paitsi tuommoisessa huomatuksi tulemisessa ja mieleen jäämisessä on se riskikin, että mitä jos sattuu jäämään vaikka jonkun sarjamurhaajan mieleen. Sitten se alkaisi jahdata sinua ja yrittäisi tappaa ja pitäisi soittaa poliisit ja kaikkea. Tosi rasittavaa. Varmaan se ajattelisi sinua vielä vankilassakin ja kertoisi sinusta kaikille vankilakavereilleen ja nekin alkaisivat ajatella sinua ja jahdata sinua heti vankilasta päästyään ja taas pitäisi soittaa poliisille.