Myyrien hautaamisesta

Jos myyrä kuolee, niin mielestäni sitä ei pitäisi haudata maahan. Tai ainakin se petäisi krematorioida ensin. Myyrien luonnollinen olin- ja elinpaikka on maan alla. Siellä ne nukkuvat, syövät, tekevät myyräntöitä ja niin eteenpäin. Myyrien koti- ja työpaikka on maan alla. Siksi on mielestäni väärin, että kuoltuaan myyrä haudattaisiin maan alle. Sehän olisi samanlaista kuin ihminen kuoltuaan istutettaisiin työpaikallaan vanhaan toimistotuoliinsa ja jätettäisiin siihen mätänemään. Tai kotisohvalle, tai sänkyyn tai mihin tahansa missä nyt ihminen onkaan viettänyt paljon aikaa. Olisi aika kamalaa jos kaikki työpaikat olisivat puolillaan mädäntyneitä ihmisten ruumiita ja kodit samaten.

Myyrälle olisi traumaattinen kokemus, jos myyrä kaivelisi maata niin kuin aina, ahmisi herkullisia toukkia, matoja yms. ja yhtäkkiä se törmäisi johonkin iljettävään. "Mikäs se tämä on? Aivan kuin... Sehän toinen myyrä! Voi ei, se on kuollut! Ei mutta sehän on minun Kalevi-setäni! Yök, toukat syövät Kalevin ruumista. Yök, yök, yök! Ne herkulliset toukat, jotka juuri söin, ne olivat varmaankin syöneet juuri Kalevin ruumista. YÖK!"

Jos siis haluat tehdä myyrille palveluksen, niin älä hautaa kuolleita myyriä maahan. Ne viettävät siellä elämänsä, kuoltuaan ne kuuluvat jonnekin muualle. Ihmiset ja monet muut elolliset olennot viettävät elämänsä maan päällä ja siksi ne voi kuoltuaan haudata maan alle. Sijoita kuollut myyrä siis mieluummin maan päälle tai vaikka mereen tai järveen. Siellä ne saavat olla rauhassa. Tietenkin jotkut ihmiset säilyttävät esimerkiksi kuolleen puolisonsa tuhkia olohuoneessaan. Olohuoneessa säilytetään kuitenkin kuolleen poltetun ihmisen tuhkia, ei tavallista kuollutta ihmistä. Samalla logiikalla myyrän ruumiin voi ensin polttaa ja haudata sitten tuhkat.